Antelias joulupukki toi minulle ihan oman läppärin. Mukaan olisi voinut paketoida kokopäiväisen avustajatontun (ja korillisen hermoja) ... Siis sormi menee täällä suuhun ihan yhtenään (namikulhon kautta tosin). Tässä koneessa on kaikki uusimmat hienoudet ja ohjelmat joista en ole tiennytkään ... Päivitellään nyt sitten täällä koneen kanssa vuorotellen koko ajan ... ;o)
Tähän asti olen harrastanut tätä kirjoittelua lainakoneilla, yleensä iltamyöhään, työmiehen ja koneen kotiuduttua tai poikasten armeliaasti tarjoamilla jämähetkillä, kun eivät itse tarvitse koneitaan ... No nyt sitten voin kirjoitella ihan koska vaan haluan - tosin vielä vain silloin kun apua on huutoetäisyydellä ... Kyllä minä vielä opin tai sitten tämä kone oppii miten minua pitää auttaa/ymmärtää ...
Katsoin kuitenkin parhaaksi ommella kaverilleni ihan oman makuupussin vanhasta villapaidasta - sen minä osasinkin tehdä ihan ilman apua! Nyt voin peitellä koneeni kauniisti nukkumaan ja tarttua vielä hetkeksi siihen lainakoneeseen ... Teippasin kannustavat sanat valmiiksi uuteen näppäimistöön.
ISO KIITOS näin isosta lahjasta!
Kyllä kannattaa olla kiltti!